Kolme päivää sateisessa Brysselissä puoluehallituksen kanssa takana. Olemme tutustuneet parlamentin toimintaan, sekä keskustelleet paljon tulevasta keväästä. Kolme päivää tiukkaa työntekoa, ja paljon sulateltavia asioita.
Tätä parlamenttia on vaikea käsittää ennen kuin pääsee puhumaan täällä työskentelevien kanssa, ja kuulee kuinka asiat täällä päätetään. Itse parlamentti on kuuin pieni kaupuni työllistäen noin kymmenen tuhatta henkilöä. On meppejä, avustajia, erityisavustajia, harjoittelijoita, siivoojia, ruokahuollon ammattilaisia, turvamiehiä, .. Löytyy useita kahviloita, ravintoloita, myymälöitä, kampaamo, liikuntasali, ja ties mitä muuta. Rakennus on kuin pieni muurahaispesä jossa kulkeminen ei ole täysin selkeää. Eri kerroksista pääsee eri siipiin, eri hisseillä eri kerroksiin. Kauankohan tämän oppimisessa menisi niin että miettimättä kulkisi?
”Oman väen” lisäksi talossa liikkuu mediaa, eri delegaatioita, ja etenkin lobbareita, joita arviolta brysselissä on n 14 000. Se on näkyvissä joka paikassa ja kaikkialla. Käytävillä jaetaan brosyyriä ja näytettä yleisesti ja sen lisäksi hieman huomaamattomammin liikkuu lobbareita tavaten Meppejä kertoenomaa asiaansa. Tätä tulisi tuoda suoremminkin esiin, mutta esimerkin voi lukea vaikka täältä.
Samalla tämä on uskomaton eurooppalaisten kulttuurien sekamelska, kieliä ja tapoja eri puolilta joita yritetään saada toimimaan yhteistyössä. Jo pelkästään ruokalan linjastokäyttäytymisestä saisi kulttuurienvälisen kommunikaation tutkimuksen.
Näitä pikaterveisiä tänään Brysselistä!
