Somen vauhdikkaat keskustelut hakevat syyllistä taloudelliseen ahdinkoon. Onko Haminan ajanut ”suohon” nykyinen virkahenkilöjohto vai kenties joku edellinen, nykyinen hallitus tai sittenkin se edellinen. Vai kuka se syypää on?
Jonkin kirjoituksen äärellä jäin miettimään mistä kaikista itse olen vastuussa kun niin monta vuotta istuin Raatihuoneella hallituksen pöydän ääressä (n. 2015-2021) ja moni operatiivinen päätös on tuolloinkin tehty. Tässä pieni katsaus lähihistoriaan.
Kymenlaakso, perinteisesti teollisuuden ja logistiikan vahva alue, joutui 2020–2022 tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen, kun globaalit kriisit alkoivat tuntua myös paikallistasolla. Mutta miten pandemia, sota ja talouden heilahtelut iskivät juuri tänne?
Pandemia pysäytti talouden ja vähensi asiakkaita
En varmaan ikinä unohda sitä hallituksen kokouksen jälkeistä hetkeä kun odotimme valtioneuvoston tiedotustilaisuuden alkua siitä, miten kaikki menee kiinni ja ihmisten on jäätävä kotiin. Teimme yhdessä ensimmäiset suunnitelmat ja pian loput päätökset olivatkin Google Meetin välityksellä. Elimme jotain isoa ja poikkeuksellista aikaa.
Kun koronavirus levisi maailmalla, myös Kymenlaakson yritykset joutuivat sulkemaan oviaan. Ravintolat, kaupat ja matkailupalvelut menettivät asiakkaitaan, kun ihmiset pysyivät kotona ja tapahtumat peruuntuivat. Meriliikenne ja satamatoiminta Hamina-Kotkan satamassa hiljeni hetkellisesti, kun tavaravirrat maailmalta katkesivat. Tämä näkyi heti myös työllisyydessä: lomautukset ja irtisanomiset lisääntyivät etenkin palvelualoilla.
Kunnalle se tarkoitti tipahtavat verotuloja ja ylimääräisiä kustannuksia. Silloinen maan hallitus tuli taloudellisesti vastaan, mutta jotain asioita muuttui pysyvästi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikeutti vientiä ja nosti energian hintaa
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, tilanne paheni nopeasti. Kymenlaakson talous on perinteisesti ollut vahvasti sidoksissa itärajan kauppaan, ja nyt se pysähtyi lähes täysin. Puunjalostusteollisuus ja logistiikka kärsivät, kun kaupankäynti Venäjälle loppui ja raaka-aineiden hinnat nousivat.
Pyhäjoella vihdoin ymmärrettiin turvallisuuspoliittinen riski Fennovoiman osalta, ja yhteistyö Rosatomin kanssa päättyi. Haminan sijoitus Suomen voiman kautta pitkään vastustaneeseemme projektiin toi lähes kymmenen miljoonan alaskirjauksen. Teki mieli nostaa ne lukuisat aloitteet ja puheet riskienarvioinnin puutteesta esiin uudelleen. Päätös jota olimme vastustaneet usein eri tavoin teki sen ison taloudellisen riskin todeksi. Tosin emme mekään osanneet arvata sodan olevan siihen syy.
Lisäksi matkustaliikenne yli rajan ensin osittain, sitten täysi pysähtyi. Vaalimaan juuri nousseelle kaupan keskittymälle se oli kuolinisku ja menetimme taas työpaikkoja ja verotuloja. Palvelualaa piti rakentaa jälkeen uudelleen. Naapurikunta sai rankemman taloudellisen kuorman, mutta tuntui se meilläkin.
Samalla energian hinta ampaisi ylöspäin. Teollisuuslaitokset, maatilat ja yritykset joutuivat maksamaan ennätyksellisiä summia sähköstä ja polttoaineista. Kunnissa tämä näkyi siten, että koulujen ja julkisten rakennusten lämmityskustannukset kasvoivat rajusti, ja esimerkiksi katuvalaistusta jouduttiin himmentämään säästösyistä ja julkisten rakennusten lämpötilaa laskettiin missä voitiin. Varauduttiin suunniteltuihin sähkökatkoksiin. Talousarviot eivät osanneet varautua yllättävään tilanteeseen luonnollisesti.
Haminan LNG-projekti joka oli päätöksentekovaiheessa uutta ja nousevaa, suuren kysynnän palvelua joutui ongelmiin maakaasun hinnan noustessa. 2017 kun meille hallituksessa hanketta esiteltiin elettiin jotain aivan eri aikaa, ilman tietoa kaikesta siitä mikä viiden vuoden sisään tapahtuisi. Muistan Alexelan esittelyt, riskianalyysit, liiketoimintasuunnitelman esittelyt. Asiantuntijoiden kanssa käytyjä keskusteluja ja tiukkaa harkintaa. Tämän piti olla tulevaisuuden riskien pienentäjä, ei projekti joka maailman muuttuessa kaataa lähes kaupungin.
Korkojen nousu ja inflaatio kiristivät perheiden ja kuntien budjettia
Pandemian jälkeen talous lähti hetkeksi nousuun, mutta samalla inflaatio lähti laukalle. Ruoka, asuminen ja polttoaine kallistuivat, ja monilla perheillä alkoi olla vaikeuksia selviytyä arkisista menoista. Korkojen nousu toi lisäpaineita asuntovelallisille, ja asuntojen kysyntä hiipui, mikä heikensi asuntomarkkinoita. Ihmiset olivat yhä enemmän avun tarpeessa, joka heijastui eri palveluiden lisääntyneeseen tarpeeseen, etenkin hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa. Pahoinvointi näkyi myös kunnan palveluissa.
Kunnat joutuivat myös säästökuurille. Investointeja lykättiin, palveluverkkoa tarkasteltiin ja esimerkiksi joukkoliikenteen reittejä karsittiin kustannusten nousun vuoksi. Tämä osui erityisesti pienempiin paikkakuntiin, joissa palvelut olivat jo ennestään niukkoja. Hamina yhtenä niistä.
Vaikka vuodet 2020–2022 olivat vaikeita, kriisit toivat mukanaan myös muutosta. Paikalliset yritykset joutuivat kehittämään toimintaansa ja etsimään uusia markkinoita, kun Venäjän-kauppa tyrehtyi. Uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän hankkeet alkoivat nousta alueen elinkeinoelämän pelastajiksi. Nyt niitäkin pitää tarkastella huolellisesti, olimmeko Rosatom/Fennovoima-hankkeen jälkeen varomaan riippuvuutta suurvalloista joissa ei ole todellista demokratiaa? Myöskään ympäristö ei saa jäädä työpaikkakiiman jalkoihin, vaan asiat pitää hoitaa kokonaisuus huomioiden myös jätteiden ja muiden ympäristövaikutusten osalta.
16 vuoden aikana valtuustossa olen kuullut usean uuden hankkeen esittelyt joiden on pitänyt tuoda uutta elinvoimaa. Google uskomattomimpana sitä on tuonut koko maakuntaan. Sen sijaan olen iloinen jälkikäteen, että mm. lääketehdas jonka vahva FSB/Kreml-yhteys jälkikäteen selvisi, jäi tulematta niin hienolle kun se silloin kuulostikin. Päätökset tehdään aina sen hetkisen tiedon, asiantuntijoiden lausuntojen ja arvioiden, sekä poliittisten arvojen mukaan.
Muutokset arjessa näkyvät edelleen. Monet perheet ovat tiukilla, kuntien talous on yhä kireä, ja työpaikkojen määrän kasvu on hidasta. Vaikka taantumasta on alettu toipua, Kymenlaakson elinkeinoelämä on edelleen uuden suunnan etsimisen edessä.
Olemme tiukassa tilanteessa kahden suuren energiahankkeen kaaduttua ja olenkin iloinen että kaupungin talousjohtajan lisäksi myös kaupunginjohtajalla on vahva kuntatalouden ja -rahoituksen osaaminen taustalla. Heidän esittelyjensä pohjalta nykyinen hallitus ja kesällä vaalien jälkeen uusi aloittava päättäjäjoukko jatkaa eteenpäin menoa. Silloinkin, työkalut ovat samat: esittelijöiden valmistelu, taustatiedot, ja lopulta demokratia, jossa vaaleilla valitut luottamushenkilöt tuovat omat arvonsa, taustansa ja kokemuksensa yhteiseen pöytään.
Oma vastuu päätöksenteosta;
Kaupunginvaltuutettuna 2009-2025 (ehdolla jatkokaudelle).
Kaupunginhallituksen jäsen 2015-2021 ja varajäsen 2013-2015,