Jos kunnissa seurataan energiankulutusta kunnan kiinteistöissä, kuten kouluissa, pitää kiinteistön käyttäjät esim. koululaiset ja varhaiskasvatuksen lapset osallistaa seurantaan kulutuksen vähentämiseen. Energian säästäminen pitää tulla näkyväksi ja samalla oppi tulee tavaksi. Jos näkee mikä merkitys on sillä jääkö valot päälle tai juokseeko hanasta vesi turhaan on helpompi käsittää ohjeet.
Tästä hyvä esimerkki on Ii. Iissä päiväkodit ja koulut ovat ilmastotyön eturintamassa. Koulussa lapset seuraavat energiankulutusta ja miettivät keinoja sen säästämiseen. Oppilaat kulkevat pyörillä ja potkukelkoilla kouluun. Asukkaita on 10 000, puolet Haminasta, mutta tehokkailla ilmastosopimuksen on saatu 1,5-2 veroprosentin säästöt kuntatalouteen. Se on merkittävä summa.
Toinen tehokas tapa seurata ilmastovaikutuksia on biohävikkivaaka, joka mittaa syömättömän ruoan ja kertoo sen hiilijalanjäljen. Konkreettinen seuraus näyttää mikä merkitys on ruokahävikin vähentämisellä ruokailussa. Näitä vaakoja on käytössä jo esim. Ekamin kampuksilla.
Ilmastotyö on kaikkien asia ja se on raha kysymys, mutta ei niin kuin liian monessa vaalipuheissa väitetään – se ei ole ylimääräinen kulu vaan oikein toteutettuna se on selvää säästöä jokaiselle kuntalaiselle.