Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa merkittävä työkyvyttömyyden syy. Vuonna 2024 Ilmarisen tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste (35 %), ja mielenterveyden häiriöt seurasivat toisena (29 %). MIELI ry:n mukaan jo yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi.
Huolestuttavaa on, että mielenterveyssyistä eläkkeelle jäädään keskimäärin nuorempana kuin muiden sairauksien vuoksi. Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 53 vuotta, mutta mielenterveysperusteisesti eläkkeelle jäätiin jo 44-vuotiaana. Erityisesti nuorten aikuisten tilanne on heikentynyt: työeläkeyhtiö Elon mukaan alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteiset eläkehakemukset kasvoivat 41 % vuosina 2018–2023.
Mielenterveyden häiriöt ovat paitsi inhimillinen tragedia, myös kansantaloudellinen kriisi, johon on panostettava. Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa vaikuttaa tilanteeseen. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan vahvistaa psyykkistä hyvinvointia esimerkiksi positiivisen pedagogiikan ja elämänhallinnan taitojen opetuksen avulla. Neuvoloissa tarjottava tuki perheille auttaa jo varhain.
Myös sosiaaliset verkostot ja yhteisöllisyys ehkäisevät mielenterveysongelmia. Edulliset harrastusmahdollisuudet ja vapaaehtoistyö tukevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentävät yksinäisyyttä. Esimerkiksi kumppanuustalon kaltainen toiminta tarjoaa merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Liikunta on tutkitusti tehokas keino vähentää masennuksen ja ahdistuksen riskiä. Siksi hankkeet, kuten maksuton kuntoilu 40–ja 50-vuotiaille, ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimia.
Samalla mielenterveyspalveluiden on oltava helposti saavutettavissa kaikille ikäryhmille koko hyvinvointialueella. Ennaltaehkäisevät, pitkäjänteiset toimet vähentävät mielenterveysongelmia ja edistävät hyvinvointia, samalla tuoden merkittäviä säästöjä tulevaisuudessa