Hallitus leikkaa kovalla kädellä ja onkin hyvä hetki keskustella siitä, miten yhteisiä varoja käytetään ilman, että köyhyys lisääntyy.
Puhutaan euroista, vaikka samalla tulee huomioida, että puhutaan asioista, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään ja hyvinvointiin.
Eläkejärjestelmän uudistaminen yhtenäiseksi ja kaikkien ansiotulojen perusteella kertyväksi voisi edistää tasa-arvoa sukupolvien ja sukupuolten välillä. Tämä auttaisi vähentämään nykyistä kuilua eri työmuotojen välillä ja varmistaisi, että kaikki voivat saavuttaa turvallisen ja vakaan eläkkeen, riippumatta siitä, millaisessa työssä he ovat olleet. Eläkkeet ovat pitkään tulleet taitetun indeksin vuoksi perässä verrattuna palkkatuloihin, ja eläkeköyhyys on tosiasiaa liian monella. Saman aikaan maksetaan korkeaa työeläkettä vailla ylärajaa heille, joilla elinolot ja tilanne on aivan eri. Onko eläkettä siis tarvetta korottaa samassa suhteessa kaikissa tuloluokissa?
On tärkeää muistaa tasapaino kustannusten ja etujen välillä. Eläkemaksujen maltillinen korottaminen hyvissä ajoin voi auttaa välttämään äkillisiä ja merkittäviä korotuksia tulevaisuudessa, mikä voisi rasittaa kansantaloutta ja työntekijöitä liikaa. Vakautusmekanismien käyttöönotto tarjoaisi tarvittavaa joustavuutta ja varmuutta maksutasojen sopeuttamiseen muuttuvissa olosuhteissa.
Lisäksi rohkeammat muutokset, kuten Kelan kansaneläkkeen ja takuueläkkeen yhdistäminen yhdeksi verottomaksi etuudeksi yksinkertaistaisi järjestelmää ja varmistaisi kaikille mahdollisuuden turvalliseen toimeentuloon myös eläkkeellä ollessaan.
Vihreät ovat tuoneet eduskuntavaalien alle keskusteluun näitä ja nyt ensi vuoden valtiontaloudesta keskustellessa on aika viimeistään puhua rohkeasti siitä, miten saisimme oikeudenmukaisemman ja kestävämmän eläkejärjestelmän, joka hyödyttää kaikkia yhteiskunnan jäseniä ja varmistaisi köyhyyden vähenemisen. Tärkeintä on varmistaa, että muutokset toteutetaan huolellisesti ja otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet ja tilanteet.